Sähkön datahub ei mullista ihmisen elämää
Suomessa sähkömarkkinoiden toiminta on järjestetty tavalla, jossa sähkönmyyjien ja sähköä kuluttajille kuljettavat jakeluverkkoyhtiöt tarvitsevat melko paljon keskinäistä tietoliikennettä. Tapa, jolla tietoliikenne on järjestetty, laitetaan helmikuussa 2022 uuteen kuosiin. Sähköä ostava tai esim. aurinkopaneelistaan sähköä verkkoon myyvä loppuasiakas ei muutosta kuitenkaan juuri huomaa. Sähkön datahub ei mullista ihmisen elämää.
Kaikki vähänkin fysiikkaa opiskelleet tietävät, että sähkö tulee töpselistä. Jotta tämä ihme tapahtuisi, tarvitaan jonkin verran taustajärjestelmiä, ja niistä osa on tietoteknisiä. Tietokone hoitaa enemmän tai vähemmän automaattisesti esimerkiksi uusien sähkösopimusten teon, kulutuksen mittaamisen ja laskujen toimittamisen. Jotta sähkönmyyjä voisi laskuttaa energiansa, tulee sähkömittareita hallinnoivien jakeluverkkoyhtiöiden välittää kunkin asiakkaan sähkön käyttöpaikkojen kulutukset sähkönmyyjille, ja tähän on suomessa tähän päivään asti käytetty tietoliikenneprotokollaa, jonka ensimmäiset versiot näkivät päivänvalon Berliinin sotilaslentokentällä vuonna 1948. Berliinin militanttien käyttötapaus oli rahdin – käytännössä varmaankin erilaisten sotatarvikkeiden – logistiikka. Hatunnoston ansaitsee se ohjelmistoarkkitehti, joka kehitti protokollan, jolla pitää kirjaa siitä, mikä ammuslaatikko menee mihinkin lentokoneeseen, ja joka on edelleen kovassa käytössä juuri ilmailualalla, esimerkiksi lentolippuja tilattaessa. 73 vuotta on uskomattoman pitkä ikä tietotekniselle ratkaisulle. Berliinin tekniikka protokollatietueiden välittämiseen oli 300 baudin modeemi. Nykyään sähkömarkkinoilla tästä jalostettua EDI-formaatin tietuetta kuljetetaan internetin ylitse. Koska protokolla on alun perin laadittu laajennettavaksi, sillä voidaan kuljettaa paitsi ammuslaatikkotietoja, myös tietoja esimerkiksi sähkön kulutuslukemista tai siitä, että asiakkaan sähköliittymään on asennettu suurempi sulake.
Suomeen tekeillä oleva modernimpi (toivottavasti yhtä kestävä, vuoteen 2094 käytössä oleva järjestelmä perustuu XML-formaatin tietueisiin ja keskitettyyn tiedonvaihtopalveluun, jota Fingrid hallinnoi ja jonka kautta kulkee ensi vuoden alkupuolelta lähtien kaikki sähkömarkkinoiden tarvitsema keskinäisesti jaettava data. Järjestelmä kulkee nimellä sähkön datahub ja se muistuttaa olennaisilta osiltaan jo muutaman vuoden käytössä ollutta kaasun datahubia. Kaasun datahub sisältää luettelon kaasun käyttöpaikoista ja niiden mitatuista kulutuksista. Sähkön datahubin tietosisältö on monimutkaisempi, mutta toimintaperiaate sama.
Kaasun datahubin viehättävä piirre on, että se on suunniteltu jo alun perin kansainväliseksi, yhteiseurooppalaiseksi tietoliikennemenetelmäksi. Sähkömarkkinoilla tällä hetkellä käytössä olevat EDI-formaatin sanomat ovat enemmän tai vähemmän kansallisia virityksiä. Esim. Suomen ja Ruotsin EDI-sanomat ovat niin erilaisia, ettei niitä helposti voi lähettää maasta toiseen. Kaasumarkkinoilla olisi tietoliikennetekniikan kannalta mahdollista ostaa maakaasunsa myös Suomen rajojen ulkopuolella toimivalta kaasunmyyjältä ja saada kulutuslaskunsa kaasun datahubin välittämänä mistä vain Euroopassa – mistä ikinä parhaalla hinnalla sattuu kaasua saamaan.
Yhteiseurooppalainen sähkömarkkina voisi sähkön datahubin puolesta tulla mahdolliseksi myös Suomessa. Vastaavat järjestelmät ovat käytössä jo ainakin Tanskassa ja Norjassa, eikä näiden datahubien välisten tietoliikenteiden järjestäminen ole enää jättiurakka. Tämä edellyttäisi paitsi maiden rajat ylittäviä sähkön kantaverkkoja, myös aika lailla poliittisia päätöksiä. Energia-ala on joka maassa vahvasti säädeltyä. Epäilen yhteismarkkinan joskus vielä olevan edessä, kun voidaan todeta tekniikan sen mahdollistavan.
Datahubin käyttöönotto on suunniteltu helmikuulle 2022 ja silloin tulee arviolta parin viikon jakso, jolloin EDI-formaatin tietoliikennettä ei enää ole, mutta uusi datahub-järjestelmä on vasta käyttöönottovaiheessa. Silloin sähkömarkkinoiden tietoliikenteet ovat enemmän tai vähemmän kuralla. Jos suunnittelee uusivansa sähkönmyyntisopimuksensa tai tietää muuttopäivän osuvan helmikuulle, kannattaa järjestää sähkösopimukset reilaan jo tammikuussa. Helmikuussa viiveet ovat väistämättömiä.
Lähteet:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/datahub/
https://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_data_interchange
