Saavutettavuus­vaatimukset verkkokaupoille

Yhteiskunnan palveluiden digitalisoituessa yhä useammat palvelut siirtyvät täysin verkkoon. Henkilökohtaiset tapaamiset konttoreissa ja vastaanotoilla muuttuvat enemmän ja enemmän verkkosivujen lomakkeiksi. Arkisten asioiden hoitaminen, kuten vaikkapa viikon ruokaostosten tekeminen, voidaan tehdä täysin verkossa. Vaikka digitalisoitumisella saadaan parannettua palveluiden tehokkuutta, tuovat ne kuitenkin mukanaan uusia ongelmia. Palvelut eivät välttämättä ole käyttökelpoisia kaikille käyttäjille.

Yritysten ja verkkosivujen ylläpitäjien näkökulmasta saavutettavien palveluiden takaaminen saattaa tulla yllätyksenä – varsinkin, jos sivustot ovat toimineet hyvin jo vuosikausia. Digitaalisten kanavien kautta tullut asiakasvirta on voinut olla jopa suurempaa kuin perinteisten kanavien kautta. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että palvelu olisi yhdenvertainen kaikille käyttäjille. Mikäli sivustolla ei ole tarkkaan huomioitu esimerkiksi käyttäjiä, jotka käyttävät apulaitteita tai hyötyvät selkokielistä tekstistä, ovat nämä käyttäjäryhmät voineet jäädä täysin palvelun ulkopuolelle. Monille esimerkiksi +70v vanhempien neuvominen verkkopalveluiden käytössä onkin arkipäivästä tuttu tilanne. Usein nämä tilanteet johtuvat täysin vaikeaselkoisen sisällön ymmärtämisestä.

Esteettömyysdirektiivi digipalvelulakiin 2025

Porrastetusti käyttöönotettu saavutettavuusdirektiivin toteuttava digitaalisten palveluiden tarjoamisen laki otettiin käyttöön vuonna 2019. Tässä ensimmäisessä vaiheessa lain piiriin kuuluvia palveluntarjoajia olivat muun muassa viranomaisten palvelut sekä osa yksityisen sektorin organisaatioista, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt [1]. EU:n esteettömyysdirektiivin myötä digipalvelulain piiriin aiotaan sisällyttää myös yksityiset verkkokaupat kesäkuusta 2025 lähtien [2]. Aikatauluun sisältyy tiettyä liikkumavaraa, mutta käytännössä verkkokauppojen tulisi olla saavutettavia 28.6.2025 mennessä. Vaikka saavutettavuusdirektiivinkin kanssa oli liikumavaraa, voidaan vieläkin nähdä eri palveluiden saavutettavuusseloisteista monia listattuja puutteita. Yksityisten toimijoiden on nyt hyvä aika aloittaa palveluidensa saavutettavuuskorjaukset.

Saavutettavuusongelmat vaikuttavat kaikkiin käyttäjiin

Mitä saavutettavuus sitten tarkoittaa käytännössä yksityisille verkkopalveluille? 

Vaikka verkkosivu toimisi hyvin näkevälle käyttäjälle, se ei takaa palvelun toimivuutta erilaisten apulaitteiden kanssa. Web-teknologiat, ja erityisesti selaimet, ovat turhankin anteeksiantavia verkkosivujen toteutuksen suhteen. Selaimet esimerkiksi korjaavat rikkinäisiä HTML-elementtejä vauhdista ja sallivat väärinkäyttöä dokumentin rakenteen ja elementtien suhteen. HTML-spesifikaatioon luottavat apulaitteet eivät välttämättä olekaan näin virhesietoisia, ja saattavat epäonnistua tulkitsemaan verkkosivua. Näissä tilanteissa esimerkiksi ruudunlukijoiden käyttäjät jäävät palvelun ulkopuolelle.

Saavutettavuudella parannetaan myös muidenkin kuin ruudunlukijakäyttäjien käyttökokemusta. Heikkonäköisten käyttäjien tulisi voida suurentaa verkkosivua ja tekstiä ilman sivuston rakenteen hajoamista. Apulaitteiden tulisi voida kasvattaa tekstin rivityksen ja kirjaimien välistyksiä, eikä verkkosivun sisällön tulisi tällöin vuotaa selainikkunasta ulos tai toisen elementin alle piiloon. Myös normaalisti näkevät käyttäjät voivat kohdata ongelmia esimerkiksi käyttäessä puhelinta aurinkoisella säällä, jos sivuston värivalinnoissa ei ole mietitty kontrastieroja tarkkaan.

HTML-elementtien väärinkäytöllä voidaan heikentää käyttökokemusta ja hakukonenäkyvyyttä. Esimerkiksi verkkokauppojen tuotelistauksissa törmää useasti ongelmaan, jossa linkin <a>-elementti on korvattu <button>-elementillä. Tällöin tuotteiden lisätietoja ei pysty avaamaan uuteen selainikkunaan, eikä kahden tuotteen vertailu rinnakkaisissa selainikkunoissa onnistu nopeasti. Ruudunlukijakäyttäjiä tämä voi hämmentää väärin luettuna elementtinä, eivätkä hakukoneet onnistu kaivamaan kaikkea tarvittavaa tuotekohtaista tietoa.

Teknisen saavutettavuuden lisäksi tulee huomioida sivuston käytettävyys ja ymmärrettävyys. Hakukentät ja selkeät navigaatiot voivat huomattavasti parantaa sivuston alisivujen löydettävyyttä. Ylänavigaatioiden valtavat alasvetovalikot ovat tunnetusti alttiita saavutettavuusongelmille ja vaativat usein teknisten ARIA-attribuuttien käyttöä. Yksinkertainen ja selkeä rakenne helpottavat havainnoimaan sivustoa, eivätkä käyttäjät tunne olevansa hukassa. Sivuston tekstisisällön tulee olla helposti ymmärrettävää, jotta myös käyttäjät, joilla on kognitiivisia haasteita, voivat käyttää palvelua. Selkokielisen tekstisisällön muotoilu voi olla haastavaa ja vaatii näkökulmia ulkopuolisilta, jotka eivät ole aktiivisesti osana palvelun kehityksessä. Hyviä esimerkkejä tekstisisällön ongelmista löytyy Selkeästi meille -hankkeen iskuryhmän raporteista [3].

Palvelut ovat käyttäjille, eivät vaatimuksille

Saavutettavuus on lähtökohta hyvälle verkkopalvelulle. Tärkeimpänä peruspilarina on, että se takaa yhdenvertaisuutta kaikille käyttäjille jättämättä ketään palvelun ulkopuolelle. Sivuston ei tule syrjiä käyttäjiä heidän kognitiivisten tai fyysisten ominaisuuksiensa mukaan. Saavutettava palvelu on helppokäyttöinen käyttäjille arkisten kiireiden keskellä, mutta myös väsymyksen tai raskaamman uupumuksen yllättäessä.

Selkeästi ja helposti käytettävät sivustot kasvattavat käyttäjämäärää ja parantavat käyttäjätyytyväisyyttä. Kun sivuston rakenteen semantiikka on kunnossa, voivat sitä ruudunlukijoiden lisäksi tulkita myös hakukoneet. Vaikka saavutettavuus- ja esteettömyysdirektiivejä toimeenpaneva laki vaatii palveluja täyttämään vain tietyt minimivaatimukset, ei tämä käytännössä takaa täysin ongelmattomia palveluita. Saavutettavat toteutukset tulee tehdä käyttäjät edellä, eikä sokeasti teknisiä vaatimuksia tuijottamalla. Loppukäyttäjät suosivat hyvin toimivia palveluita, eivätkä välitä toteutukseen liittyvistä teknisistä vaatimuksista.

Saavutettavuus sovelluskehityksessä

Miten palvelun saavutettavuuskorjaukset käytännössä tapahtuvat? Olemassa olevien palveluiden saavutettavuusongelmat voidaan havaita asiantuntijoiden avulla. Saavutettavuusasiantuntijoiden manuaaliset auditoinnit sekä oikeiden käyttäjien tekemät manuaaliset testaukset paljastavat hyvin käytännön ongelmia. Manuaalisilla testauksilla on kuitenkin hankala saada katettua koko sovellus kaikkine rajatapauksineen. Koodikatselmointi, jossa painotetaan vain saavutettavuusongelmien löytämiseen, paljastaa usein manuaalitestauksessa löytymättömiä ongelmia ja ristiriitoja.

Manuaalista, ihmisten tekemää testausta ei voida kuitenkaan jatkaa loputtomiin sovelluksen kehittyessä. Saavutettavuuden takaaminen onkin hyvä huomioida koko sovelluksen elinkaaressa niin kehityksessä kuin testaamisessakin. Erilaisilla automatisoiduilla työkaluilla voidaan tehdä staattista analyysiä verkkosivun rakenteelle regressiotestauksena sovelluksen jatkokehitykssä. Näillä tarkistuksilla voidaan löytää teknisiä ongelmia, kuten vaikkapa HTML- ja ARIA-spesifikaatioiden mukaisia ristiriitoja tai WCAG-ohjeistusten vastaisia ongelmia. Staattiset analyysit onkin hyvä virittää useammalle tasolle sovelluksen testausta, niin yksikkötesteistä integraatiotesteihin kuin lopulliseen end-to-end kattavaan testaukseen. Jopa Design Systemin tarjoamien väripalettien Design Tokenien kontrastierojen tarkistusta voidaan tehdä aikaisessa vaiheessa matalimmalla yksikkötestaustasolla.

Teknologiavalinnoilla voidaan myös vaikuttaa. Suosimalla testausjärjestelmiä, jotka vaativat kehittäjiä kirjoittamaan testit saavutettavuuden näkökulmalla, voidaan jo kehitysvaiheessa havaita ongelmia. Viime vuosina suosituksi noussut Testing Library -ekosysteemi tarjoaa testaajille rajapinnan, jossa sivuston rakennetta voi validoida vain jos se on semanttisesti kunnossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että testit eivät nojaa teknisiin attribuutteihin, vaan HTML- ja ARIA-spesifikaation määrityksiin. Testaajat eivät esimerkiksi voi hakea sivustosta painiketta sen id– tai class-attribuuttien perusteella, vaan elementin roolin ja Accessible Name -päättelyn mukaisesti – aivan kuten näkevät käyttäjät ja ruudunlukijat elementtejä tulkitsevatkin. Loppukäyttäjät eivät ole kiinnostuneet teknisistä attribuuteista, vaan oikeista toiminnoista.

Lähteet 10.01.2023

[1] Etelä-Suomen aluehallintavirasto, Soveltamisala: kuulummeko lain piiriin

[2] (EU) 2019/882, Chapter 1, Article 2, 2

[3] Selkeästi meille, Vaikuttajaryhmä iski Finnkinon sivulle.